Hankkeet viivästyvät harvoin siksi, että työtä on tehty liian vähän. Usein työtä tehdään yksinkertaisesti väärissä paikoissa. Juuri tässä kohtaa rajoitusten teoria tulee kuvaan mukaan: Sen sijaan, että optimoitaisiin kaikkea samanaikaisesti, keskitytään yhteen pullonkaulaan, joka todella rajoittaa edistymistä. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä toteutetaan käytännössä yllättävän harvoin johdonmukaisesti.

Status, turvallisuus, itsenäisyys, kuuluminen ja oikeudenmukaisuus: SCARF-malli osoittaa, miksi motivaatio ei ole sattumaa – ja miten projektipäälliköt voivat vaikuttaa siihen kohdennetusti.