Menestyksekkäiden projektien suunnittelu käyttäjätarinan kartoittamisen avulla

Vaatimusten ymmärtäminen, yhteistyön edistäminen, tulosten parantaminen

Mikä on käyttäjätarinakartta?

User Story Mapping on visuaalinen menetelmä vaatimusten järjestämiseen, joka perustuu niin sanottuihin käyttäjätarinoihin. Nämä lyhyet tarinat kertovat yksinkertaisella kielellä, mitä tuotteen tai sovelluksen käyttäjä tarvitsee, miksi sitä tarvitaan ja miten käyttäjä haluaa sen kanssa työskennellä. Näiden tarinoiden tavoitteena on tehdä koko projektin kulku näkyväksi ja ymmärrettäväksi käyttäjän näkökulmasta. Nämä tarinat järjestetään sitten aikajärjestyksessä, prosessikohtaisesti tai tärkeysjärjestyksessä tarinakarttaan (Story Map). Se toimii sitten kuin jäsennelty kartta, joka kuvaa käyttäjän polkua, vaatimuksia, keskeisiä tehtäviä, riippuvuuksia ja riskejä – yhdellä ainoalla pinnalla. Näin syntyy jäsennelty ja interaktiivinen yleiskatsaus.
Alun perin Jeff Pattonin kehittämä menetelmä auttaa tiimejä luomaan yhteisen käsityksen käyttäjien tarpeista – ei vain tuotannonhallinnassa, vaan myös projektinhallinnassa, muutoksenhallinnassa tai organisaation kehittämisessä.

User Story Mappingin edut

• Käyttäjälähtöisyys: Teknisten ominaisuuksien sijaan projektin keskiössä ovat käyttäjien tarpeet. Näin projektissa esiintyvät puutteet tai epäjohdonmukaisuudet voidaan havaita nopeasti.
• Yhteinen käsitys: Story Map tarjoaa kokonaisvaltaisen yleiskuvan projektista, jolloin kaikki osapuolet voivat muodostaa samankaltaisen käsityksen asiasta. Tämä puolestaan helpottaa tiimin sisäistä viestintää.
• Priorisointi: Käyttäjätarinat auttavat tunnistamaan tärkeät ominaisuudet ja riippuvuudet, minkä ansiosta voidaan keskittyä olennaiseen, kun taas epäolennaiset ominaisuudet voidaan jättää pois tai asettaa alemmaksi prioriteetiksi. Siksi tarinakartta auttaa tuotekehitysstrategian laatimisessa ja MVP:n (Minimum Viable Product) määrittelyssä, eli sellaisen tuotteen määrittelyssä, jolla on juuri ne ominaisuudet, jotka ovat välttämättömiä hyödyn tuottamiseksi ja palautteen saamiseksi.
• Iteratiivinen työskentely: Sopii erinomaisesti ketjuihin, jotka toimittavat tuloksia vaiheittain, sillä käyttäjätarinakartta voi auttaa julkaisujen ja sprinttien suunnittelussa.

Käyttäjätarinakartan rakentaminen

1. Käyttäjät ja käyttäjäpolku: Ensinnäkin on tärkeää ymmärtää, kuka on projektin kohderyhmä, eli esimerkiksi kuka tulee käyttämään lopputuotetta. Tämän perusteella tutkitaan käyttäjäpolkua, eli käyttäjän koko vuorovaikutusta tuotteen kanssa – käyttäjän perustavanlaatuisesta ongelmasta käytön loppuun asti. Tämän polun tulisi olla lineaarinen ja kattaa kaikki mahdolliset kosketuspisteet. Jotta mitään ei unohdeta, voi olla hyödyllistä ottaa prosessiin mukaan monipuolinen tiimi, jolla on erilaisia näkökulmia.
2. Toiminnot: Käyttäjätarinakartan laatimiseksi on ensin määritettävä käyttäjien toiminnot käyttäjäpolun perusteella. Tarkastellaan siis, mitä käyttäjät tekevät saavuttaakseen tavoitteensa.
3. Käyttäjätarinat: Niiden pohjalta kerätään sitten käyttäjätarinat. Toisin sanoen jokaisesta toiminnosta muotoillaan tarinoiksi konkreettisia vaiheita, tehtäviä, ominaisuuksia ja tarpeita.
4. Käyttäjätarinakartta: Tämän jälkeen tunnistetut toiminnot järjestetään vaakasuoraan aikajärjestyksessä asiakkaan tarinan rakentamiseksi.
5. Priorisointi: Lopuksi käyttäjätarinat kohdennetaan näihin toimintoihin pystysuunnassa. Tätä varten ne priorisoidaan ja määritetään, mitkä tarinat ovat välttämättömiä ensimmäiselle julkaisulle tai MVP:lle. Priorisointi tapahtuu yleensä järjestämällä tarinat pystysuunnassa tärkeimmästä vähiten tärkeään tarinaan. Näin tiimi näkee yhdellä silmäyksellä, mitkä tarinat vaikuttavat eniten käyttäjämatkaan. Usein käyttäjätarinat jaetaan tehtäviin ja alatehtäviin, jotta käyttäjätarinakartasta saadaan yksityiskohtaisempi kuva, jota käytetään projektin toteutuksen ja julkaisusuunnittelun perustana.

Esimerkki: Helpdesk-järjestelmän käyttöönotto

IT-tiimi suunnittelee uuden sisäisen tukipalvelutyökalun käyttöönottoa. Käyttäjätarinoiden kartoituksen avulla voidaan tunnistaa tyypilliset käyttäjäroolit (esim. tukipalvelun työntekijät, IT-johtajat) ja visualisoida heidän tarpeensa. Näin syntyy tarinakartta, joka sisältää ydintoiminnot (esim. tiketin luominen) ja lisäominaisuuksia (esim. chat-integraatio, itsepalveluportaali). Käyttäjätarina ”IT-työntekijänä haluan suodattaa tikettejä prioriteetin mukaan, jotta voin käsitellä kriittiset pyynnöt nopeammin” osoittaa, kuinka tarinakartoituksen avulla konkreettiset vaatimukset tulevat näkyviin.

Parhaat käytännöt onnistuneiden karttojen luomiseen

• Monialainen ajattelu: Ota mukaan tiimin jäseniä eri aloilta, jotta voit yhdistää monipuolisia näkökulmia.
• Iteratiivisesti, ei jäykästi: Story Mapin tulisi pysyä elävänä. Muutokset projektin edetessä ovat osa prosessia.
• Visuaalinen työskentely: Värit, symbolit ja pienet piirrokset auttavat ymmärtämään sisällön nopeammin.
• Selkeät prioriteetit: Mikä tuo suurimman hyödyn käyttäjille? Nämä tarinat kuuluvat yläosaan.

Katse minimivaatimusten yli: MAP MVP:n sijaan

Monet ketterät tiimit tuntevat käsitteen ”Minimum Viable Product” (MVP) – tuotteen, joka pystyy juuri ja juuri siihen, mitä sen testaaminen vaatii. Mutta miksi emme ajattelisi pidemmälle? ”Minimum Awesome Product” (MAP) menee askeleen pidemmälle: sen ei tule vain toimia, vaan myös innostaa. User Story Map tukee tätä tavoitetta: käyttäjien tarpeiden yksityiskohtaisen ja empaattisen kartoittamisen avulla voidaan luoda tuote, joka tuottaa aitoa iloa – jo prototyyppivaiheessa.

Päätelmä

User Story Mapping on enemmän kuin pelkkä suunnittelutyökalu – se on tehokas keino suunnitella projekteja käyttäjäkeskeisesti, läpinäkyvästi ja tavoitteellisesti. Käyttäjien tarpeiden ja toimintojen visuaalinen esittäminen luo tiimille yhteisen käsityksen, joka muodostaa perustan projektien onnistuneelle toteutukselle.

Lue lisää myPARM-projektin ja -salkunhallintaohjelmistosta:

Haluatko tutustua myPARMiin demossa? Varaa sitten tapaaminen kanssamme nyt!