Projektinhallinnan aakkoset: B niin kuin Balanced Scorecard

Strategisen projektinhallinnan onnistumisen turvallinen suunnittelu ja seuranta

Mikä on tasapainotettu tuloskortti (Balanced Scorecard)?

Tasapainotettu tuloskortti (BSC) on paljon muutakin kuin pelkkä työkalu taloudellisten lukujen mittaamiseen. Se on kattava johtamismenetelmä, joka auttaa yrityksiä määrittelemään, mittaamaan ja saavuttamaan strategiset tavoitteensa. Alun perin Robert Kaplanin ja David Nortonin kehittämässä BSC:ssä laajennetaan perinteistä talousnäkökulmaa sisällyttämällä siihen kolme uutta asiaa: Asiakkaat, sisäiset prosessit sekä oppiminen ja kehitys. Nämä näkökulmat luovat tasapainoisen näkemyksen yrityksen suorituskyvystä ja edistävät kohdennettua hanke- ja organisaatiohallintaa, kun ne yhdistetään mittareihin, tavoitteisiin ja toimiin. Näin ollen tasapainotettu tuloskortti toimii yritysstrategian kojelautana, joka tuo työntekijöille näkyviin tärkeimmät asiat ja ohjaa heitä tekemään päätöksiä, jotka ovat linjassa tavoitteiden kanssa, tai toimia, joita tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tasapainotetun tuloskortin neljä standardinäkökulmaa

1. Taloudelliset näkökohdat:

Taloudelliset näkökulmat ovat edelleen olennaisen tärkeitä, sillä ne kuvastavat yrityksen taloudellista terveyttä ja menestystä. Tavoitteita mitataan esimerkiksi liikevaihdon, voiton, sijoitetun pääoman tuoton ja pääoman tuoton kaltaisilla mittareilla.

2. Asiakkaan näkökulma:

Tässä näkökulmassa keskitytään asiakkaan tarpeisiin. Asiakastyytyväisyys, uskollisuus, markkinaosuus ja palvelun laatu ovat tyypillisiä mittareita, samoin kuin suositukset ja valitukset.

3. Sisäisten prosessien näkökulma:

Tässä tarkastellaan sisäisiä prosesseja ja työnkulkuja, joiden avulla yritys voi vastata asiakkaiden odotuksiin ja saavuttaa taloudelliset tavoitteensa. Tehokkuus, laatu, innovointi, uudelleentyöstöaste ja prosessin läpimenoaika ovat tyypillisiä mittareita.

4. Oppimisen ja kehityksen näkökulma:

Tämä näkökulma koskee yrityksen jatkuvaa kehittämistä ja etenemistä. Sen avulla voidaan arvioida yrityksen sisäistä potentiaalia. Työntekijöiden osaaminen, koulutus, innovointi ja tietämyksen hallinta ovat tärkeitä näkökohtia tässä yhteydessä.

Tasapainotetussa tuloskortissa käytetyt lisänäkökulmat

5. Ulkoiset tekijät:

Ulkoisten tekijöiden huomioon ottaminen tasapainotetussa tuloskortissa on tärkeää, sillä ne voivat vaikuttaa merkittävästi yrityksen tulokseen. Kun yritykset ottavat huomioon ulkoiset taloudelliset, ympäristöön liittyvät, yhteiskunnalliset ja teknologiset tekijät, ne saavat kattavamman kuvan strategisesta suuntauksestaan ja pystyvät paremmin reagoimaan ulkoisen ympäristön muutoksiin. Tämä edistää tasapainotetun tuloskortin tehokasta hyödyntämistä yritysjohtamisen välineenä.

6. Kestävyys:

Kestävä kehitys on yhä tärkeämmässä asemassa yritysten hallinnoinnissa ja raportoinnissa. Tasapainotettu tuloskortti ja Global Reporting Initiative (GRI) -raportointi ovat lähestymistapoja, jotka auttavat yrityksiä määrittelemään, mittaamaan ja tiedottamaan kestävän kehityksen tavoitteistaan.
Tyypillisesti kestävään kehitykseen keskittyvässä tasapainotetussa tuloskortissa otetaan huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvät mittarit.
Yritykset voivat käyttää tasapainotetun tuloskortin kestävyysnäkökulmasta kerättyjä tietoja GRI-raportin laatimiseen.

Tasapainotetun tuloskortin neljä standardinäkökulmaa liittyvät läheisesti toisiinsa ja tukevat yleensä yrityksen kokonaisstrategiaa. Kukin näkökulma tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman, joka auttaa tarkastelemaan tavoitteita ja toimenpiteitä eri tavoin.

Tasapainotetun tuloskortin soveltaminen projektinhallinnassa

Projektinhallinta tulisi sovittaa yhteen yrityksen tavoitteiden kanssa, jotta pystytään toteuttamaan oikeita, yrityksen strategiaa tukevia projekteja. BSC tarjoaa selkeän rakenteen sekä tasapainoisen ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan strategiseen linjaukseen ja projektien toteuttamiseen projektinhallinnassa. Soveltamalla BSC:n käsitteitä hankkeiden tavoitteisiin ja toimenpiteisiin varmistetaan, että hankkeita ei tarkastella erillisinä vaan ne sopivat yrityksen kokonaisstrategian yhteyteen. BSC:tä voidaan soveltaa projektinhallinnassa seuraavalla tavalla:

1. Strateginen hankkeiden valinta ja kohdentaminen:

BSC auttaa valitsemaan projektisalkusta sellaisia projekteja, jotka vastaavat parhaiten pitkän aikavälin yritysstrategiaa. Kun projektien tavoitteet sovitetaan yhteen BSC:n näkökulmien kanssa, projekteja voidaan arvioida siten, että ne tukevat yrityksen tavoitteita.

2. Selkeät tavoitteet ja suorituskykymittarit:

BSC:n avulla voidaan määritellä tarkasti projektin tavoitteet kussakin näkökulmassa. Jokaiselle tavoitteelle määritellään asianmukaiset suorituskykymittarit, joilla mitataan kvantitatiivisesti projektin edistymistä ja onnistumista. Tämä tarjoaa tehokkaan välineen hankkeen suorituskyvyn seurantaan ja arviointiin.

3. Tasapainotettu projektisuunnittelu:

Tarkastelemalla projekteja eri näkökulmista BSC takaa, että projektisuunnittelu on tasapainoista. Taloudellisten näkökohtien lisäksi suunnitteluun sisällytetään asiakastyytyväisyys, prosessien optimointi ja tiimien kehittäminen. Tämä johtaa kokonaisvaltaiseen projektisuunnitteluun ja toteutukseen.

4. Läpinäkyvyys ja kommunikointi:

BSC edistää lisäksi viestintää ja parantaa avoimuutta projektinhallinnassa. Kaikki sidosryhmät, kuten tiimin jäsenet, johtajat ja ulkoiset yhteistyökumppanit, voivat käyttää BSC:tä ymmärtääkseen projektin tavoitteet ja sen, miten ne edistävät yrityksen kokonaisstrategiaa.

5. Aikainen poikkeusten tunnistaminen:

Jatkuvan seurannan ja mittausten avulla poikkeamat projektin tavoitteista voidaan havaita varhaisessa vaiheessa. Tämä mahdollistaa nopeat korjaavat toimet, joilla projekti saadaan takaisin raiteilleen ja negatiiviset vaikutukset kokonaisstrategiaan minimoidaan.

Tasapainotetun tuloskortin soveltaminen projektinhallintaan luo näin ollen puitteet, jotka auttavat yrityksiä tarkastelemaan projekteja erillisen tarkastelun sijaan osana kokonaisvaltaisempaa strategiaa. Tämä tukee resurssien tehokasta käyttöä, optimaalisia tuloksia ja varmistaa viime kädessä sekä yksittäisten hankkeiden että koko yrityksen menestyksen.

Projektin tavoitteiden yhdistäminen BSC-näkökulmiin

Projektin tavoitteiden yhdistäminen tasapainotetun tuloskortin näkökulmiin auttaa tarkastelemaan projekteja kokonaisvaltaisesti ja sovittamaan ne yhteen yrityksen strategian kanssa. Jokainen neljästä BSC:n näkökulmasta antaa ainutlaatuisen näkemyksen projektin tavoitteista, mikä johtaa kokonaisvaltaiseen käsitykseen projektin arvosta ja vaikutuksista. Samalla kukin näkökulma toimii oppaana, jolla voidaan varmistaa, että lyhyen aikavälin projektitavoitteiden saavuttamisen lisäksi projektit edistävät myös pitkän aikavälin menestystä ja yrityksen strategiaa.

1. Taloudelliset näkökohdat:

Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna projektin tavoitteilla pyritään arvioimaan ja mittaamaan projektin vaikutusta yrityksen kannattavuuteen ja taloudelliseen vakauteen. Tähän voi sisältyä tulojen lisääminen, tuotantokustannusten vähentäminen tai pääoman tuoton lisääminen. Taloudellinen perspektiivi auttaa tunnistamaan projektit, jotka vaikuttavat suoraan yrityksen voittoihin ja tukevat siten taloudellisia tavoitteita.

2. Asiakkaan näkökulma:

Tästä näkökulmasta projektin tavoitteet määritellään siten, että ne vastaavat asiakkaan odotuksia ja tarpeita. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tietyn tuotteen kehittämistä projektin loppuun mennessä, asiakastyytyväisyyden lisäämistä, tuotteen laadun parantamista tai yksilöllisten ratkaisujen tarjoamista. Asiakkaan huomioon ottaminen mahdollistaa projektien optimaalisen sopeutumisen markkinoiden kysyntään, vahvistaa asiakasuskollisuutta ja luo arvoa pitkällä aikavälillä.

3. Sisäisten prosessien näkökulma:

Projektin tavoitteet liittyvät tästä näkökulmasta sisäisten prosessien tehokkuuteen ja optimointiin. Tähän voi sisältyä prosessin läpimenoaikojen lyhentäminen, pullonkaulojen poistaminen tai tuotannon laadun parantaminen. Parantamalla sisäisiä prosesseja projektit parantavat osaltaan yrityksen yleistä suorituskykyä ja vähentävät kustannuksia.

4. Oppimisen ja kehityksen näkökulma:

Tämän näkökulman tavoitteet keskittyvät tiimin taitojen ja osaamisen jatkuvaan parantamiseen. Projektien tavoitteena voi olla esimerkiksi koulutuksen tarjoaminen, kykyjen edistäminen tai innovaatioprosessien luominen. Näin voidaan varmistaa, että tiimi pystyy vastaamaan onnistuneesti projektin haasteisiin ja tulevaan liiketoimintaympäristöön kehittymällä jatkuvasti, oppimalla uusia taitoja tai käyttämällä innovatiivisia lähestymistapoja.

Tasapainotetun tuloskortin luominen projektille

1. Projektin tavoitteiden määrittely: Määrittele projektin päätavoitteet talouden, asiakkaiden, sisäisten prosessien sekä oppimisen ja kehityksen kannalta. Tavoitteiden tulisi olla konkreettisia, mitattavissa, saavutettavissa, relevantteja ja ajallisesti sidottuja (SMART).
2. Kartoitus BSC-näkökulmiin: Määritä jokainen projektin tavoite yhteen tai useampaan BSC-näkökulmaan. Varmista, että kukin näkökulma on huomioitu riittävästi ja että kaikki asiaankuuluvat näkökohdat on otettu huomioon.
3. Suorituskyvyn mittaaminen: Määrittele kullekin tavoitteelle selkeät suorituskykymittarit. Näiden olisi oltava mitattavissa, jotta projektin edistyminen kohti kutakin tavoitetta olisi mitattavissa.
4. Tavoitearvojen asettaminen: Aseta tavoitearvot kullekin saavutettavalle suorituskykymittarille. Ne toimivat vertailukohtina arvioitaessa projektin edistymistä.
5. Aloitteiden ja toimenpiteiden kehittäminen: Määrittele erityiset aloitteet tai toimenpiteet, joita projektin tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Ne tulee kuvata yksityiskohtaisesti ja niissä on esiteltävä suunnitellut vaiheet tavoitteiden saavuttamiseksi.
6. Tasapainon tarkistaminen: Varmista, että hankkeen BSC on tasapainossa ja edustaa riittävästi kaikkia neljää eri näkökulmaa. Yhden näkökulman ylikorostaminen voi johtaa epätasapainoon, joka vaikuttaa kokonaismenestykseen.
7. Yhdenmukaisuus yrityksen BSC:n kanssa: Vertaa projektin BSC:tä yrityksen BSC:hen varmistaaksesi, että projektin tavoitteet ovat linjassa yrityksen yleisen strategian kanssa.
8. Viestintä ja hyväksyminen: Tiedota selkeästi projektin BSC:stä kaikille projektin sidosryhmille, kuten tiimin jäsenille, johtajille ja sidosryhmille. Varmista, että tiimi ymmärtää BSC:n merkityksen ja pystyy samaistumaan siihen.
9. Jatkuva seuranta ja sopeutuminen: Seuraa jatkuvasti projektin edistymistä BSC:n suorituskykymittareiden avulla. Mukauta BSC:tä tarvittaessa vastaamaan projektin dynamiikassa tai yrityksen strategiassa tapahtuvia muutoksia.

Projektin tuloksellisuuden mittaaminen ja arviointi

Mittaamalla ja arvioimalla projektin suorituskykyä pystytään varmistamaan, että tasapainotetun tuloskortin tavoitteet saavutetaan projektinhallinnassa. Suorituskykymittareiden säännöllisen seurannan ja analysoinnin avulla projektiryhmä voi reagoida poikkeamiin ajoissa ja varmistaa projektin onnistumisen.

• Tiedonkeruu ja analysointi: Kerää jatkuvasti BSC-mittauksiin liittyviä tietoja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi taloudelliset mittarit, asiakastyytyväisyysluokitukset, prosessien läpimenoajat ja työntekijöiden kehityksen edistyminen. Analysoi tietoja trendien, mallien ja mahdollisten poikkeamien tunnistamiseksi.
• Vertaaminen tavoitearvoihin: Vertaa kerättyjä tietoja hankkeen BSC:ssä ennalta määriteltyihin tavoitearvoihin. Tämä kertoo, onko hanke oikealla kurssilla haluttujen tavoitteiden saavuttamisessa vai tarvitaanko siihen muutoksia.
• Poikkeamien varhainen havaitseminen: Yksi BSC:n vahvuuksista on sen kyky havaita poikkeamat varhaisessa vaiheessa. Jos tiedot viittaavat siihen, että projektin tavoitteita ei saavuteta, voidaan ryhtyä ajoissa korjaaviin toimiin, jotta projekti saadaan takaisin raiteilleen.
• Juurisyiden analysointi: Jos poikkeamia ilmenee, on tärkeää analysoida niiden taustalla olevat syyt. Liittyykö ongelma sisäisiin prosesseihin, odottamattomiin markkinamuutoksiin vai muihin tekijöihin? Tämä analyysi auttaa tunnistamaan tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi.
• Viestintä ja raportointi: BSC helpottaa projektin suorituskyvyn tilan säännöllistä tiedottamista kaikille asianomaisille sidosryhmille. Edistymistä ja haasteita koskevien tietojen jakaminen edistää avoimuutta ja auttaa saamaan tukea ja resursseja käyttöön.
• Projektin BSC:n mukauttaminen: Saatujen havaintojen ja suorituskyvyn arvioinnin perusteella projektin BSC:hen voidaan tehdä muutoksia. Tämä voi tarkoittaa muutoksia tavoitearvoihin, toimenpiteisiin tai prioriteetteihin, jotta varmistetaan, että BSC heijastaa jatkuvasti projektin edistymistä.

Sopeutuminen ja joustavuus: Tasapainotetun tuloskortin hyödyt dynaamisessa ympäristössä

Yritysmaailma muuttuu jatkuvasti, mikä vaikuttaa yrityksiin ja niiden projekteihin. Tasapainotettu tuloskortti on tässä yhteydessä keskeisessä asemassa projektinhallinnassa, sillä sen avulla yritykset voivat reagoida joustavasti muutoksiin unohtamatta kuitenkaan kokonaisstrategiaa.

• Liiketoimintaympäristön dynamiikka: Ulkoiset tekijät, kuten markkinamuutokset, teknologiset läpimurrot tai lainsäädännölliset velvoitteet, voivat vaikuttaa projekteihin. BSC auttaa ottamaan nämä muutokset huomioon kannustamalla yrityksiä analysoimaan niiden vaikutusta projektin tavoitteisiin ja tekemään tarvittavat mukautukset.
• Suorituskykymittareiden mukauttaminen: Olosuhteiden muuttuessa alun perin määritellyt suorituskykymittarit eivät välttämättä ole enää relevantteja. Tällaisissa tapauksissa yritykset voivat BSC:n avulla määritellä uusia mittareita, jotka vastaavat paremmin muuttunutta tilannetta ja tukevat edelleen kokonaisstrategiaa.
• Uudet mahdollisuudet ja riskit: BSC:n avulla yritykset voivat tunnistaa uusia mahdollisuuksia ja arvioida riskejä, jotka ilmenevät projektin toteutuksen aikana. Näin projektit voivat laajentua potentiaalisesti tuottoisille alueille tai puuttua ennakoivasti mahdollisiin esteisiin.
• Ketteryys ja iterointi: BSC voidaan integroida saumattomasti myös ketteriin projektinhallintamenetelmiin. Ketterät tiimit voivat mukauttaa tavoitteitaan ja toimiaan iteratiivisesti ja asiakaspalautteeseen reagoiden. BSC toimii ohjaavana runkona näille mukautuksille.
• Johdonmukaisuus ja kokonaisstrategia: BSC korostaa joustavuudestaan huolimatta kokonaisstrategian johdonmukaisuuden merkitystä. Yrityksen pitkän aikavälin tavoitteisiin tulee aina tehdä mukautuksia sen varmistamiseksi, etteivät lyhyen aikavälin muutokset vääristä strategista linjausta.

Haasteet ja parhaat käytännöt tasapainotetun tuloskortin soveltamisessa projektinhallintaan

Tasapainotettu tuloskortti tarjoaa lukuisia etuja projektinhallintaan, mutta siihen liittyy myös haasteita. Sen onnistunut käyttöönotto edellyttää harkittua lähestymistapaa ja parhaiden käytäntöjen huomioimista optimaalisten tulosten saavuttamiseksi.

Haasteet:

• Mittauksen monimutkaisuus: Sopivien suorituskykymittareiden valinta voi olla haastavaa, sillä kaikki projektin tavoitteet eivät välttämättä ole helposti mitattavissa. Tarvitaan luovuutta ja strategista ajattelua, jotta voidaan määrittää indikaattorit, jotka kuvaavat asianmukaisesti edistystä.
• Tietojen saatavuus ja laatu: BSC-mittausten tarkkuus riippuu korkealaatuisten tietojen saatavuudesta. Yritysten on varmistettava, että niillä on luotettavat tietolähteet, jotta ne voivat tehdä tarkkoja suorituskyvyn arviointeja.
• Yhdenmukaisuus yrityksen tavoitteiden kanssa: Projektin BSC:n yhdenmukaistaminen yrityksen yleisen BSC:n kanssa voi olla haastavaa. Tärkeintä on varmistaa, että projektit eivät ainoastaan aja omia tavoitteitaan vaan myös edistävät kokonaisstrategiaa.

Parhaat käytännöt:

• Selkeä viestintä: Varmista, että kaikki projektin sidosryhmät ymmärtävät BSC:n tavoitteet ja periaatteet. Selkeä viestintä edistää kaikkien tiimin jäsenten sitoutumista ja hyväksyntää.
• Työntekijöiden osallistuminen: Ota tiimi mukaan BSC:n kehittämisprosessiin. Tämä lisää heidän ymmärrystään tavoitteen merkityksestä ja edistää yhteistyötä toteutuksessa.
• Jatkuva koulutus: Kouluta työntekijöitä BSC:n ja sen mittausten käyttöön. Tämä antaa heille valmiuksia tulkita tietoja oikein ja johtaa toimenpiteitä suorituskyvyn parantamiseksi itsenäisesti.
• Seuranta ja mukauttaminen: BSC edellyttää jatkuvaa seurantaa ja sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin. Säännölliset tarkastelut auttavat havaitsemaan poikkeamat ja mukauttamaan BSC:tä muutoksiin.
• Keskity merkityksellisiin tavoitteisiin: Varmista, että projektin BSC on tasapainoinen eikä sitä ylikuormiteta liian monilla tavoitteilla. Keskity tavoitteisiin, joilla on suurin vaikutus projektin onnistumiseen.

BSC ja ketterä projektinhallinta: Rakenteen ja joustavuuden synergia

Tasapainotetun tuloskortin ja rakennetta ja suunnittelua, kun taas ketterät menetelmät edellyttävät joustavuutta ja sopeutumiskykyä. Nämä kaksi lähestymistapaa voidaan kuitenkin yhdistää tehokkaasti. Tässä muutamia vinkkejä siitä, miltä se voisi näyttää:

• Ketterät menetelmät ja BSC-näkökulmat: Ketterät menetelmät, kuten jatkuva parantaminen, tiivis yhteistyö ja asiakaslähtöisyys, voidaan helposti sisällyttää BSC:hen. Taloudellisesta näkökulmasta asetetut lyhyen aikavälin tavoitteet voidaan esimerkiksi mukauttaa ketterien iteraatioiden nopeisiin vaatimuksiin. Asiakasnäkökulmaa voidaan vahvistaa jatkuvan asiakaspalautteen avulla. Ketterillä menetelmillä voidaan optimoida sisäisiä prosesseja yrityksen sisäisten prosessien näkökulmasta. Oppimis- ja kehitysnäkökulma puolestaan sopii yhteen ketterien menetelmien keskeisen näkökohdan, tiimin taitojen jatkuvan parantamisen, kanssa.
• Joustavuus toteutuksessa: BSC voi toimia joustavana kehyksenä ketterissä projekteissa. Vaikka projektin erityistavoitteet ja toimenpiteet kehittyisivätkin ketterästi, BSC pysyy oppaana strategisten tavoitteiden yhteensovittamisessa. BSC:n näkökulmat tarjoavat kokonaisvaltaisen näkemyksen, jolla voidaan varmistaa, että ketterät mukautukset ovat linjassa yrityksen kokonaisstrategian kanssa.
• Mittaaminen ja sopeutuminen: Mittaaminen ja sopeutuminen: Ketterät projektiryhmät voivat käyttää BSC:tä myös edistymisen mittaamiseen ja arvioimaan jatkuvasti, vastaavatko ketterät mukautukset haluttuja strategisia tuloksia. BSC tukee takautuvaa analyysia, jonka avulla voidaan määrittää, mitkä sopeutukset johtavat parempiin tuloksiin.

BSC projektisalkun hallinnassa: strateginen linjaus ja priorisointi

Projektisalkun hallinnassa keskitytään projektien valintaan, priorisointiin ja valvontaan sen varmistamiseksi, että ne tukevat yrityksen kokonaisstrategiaa. Tasapainotettu tuloskortti on tässä yhteydessä ratkaisevassa asemassa oikeiden projektien valinnassa ja salkun optimaalisessa suuntaamisessa.

• Strateginen valinta ja kohdentaminen: BSC tarjoaa selkeän rakenteen, jolla voidaan varmistaa, että projektit ovat linjassa yrityksen strategian eri näkökulmien kanssa. Salkussa voidaan ottaa huomioon taloudelliset, asiakaskeskeiset, prosessiin liittyvät ja kehitykseen liittyvät tavoitteet, joilla varmistetaan, että projektit tuottavat haluttua arvoa.
• Priorisointi ja resurssien kohdentaminen: BSC mahdollistaa projektien priorisoinnin salkun sisällä. Strategiset tavoitteet ja odotetut tulokset, jotka on määritelty BSC:ssä, voivat toimia suuntaviivoina, joiden avulla resursseja voidaan kohdentaa tehokkaasti sellaisiin projekteihin, jotka edistävät eniten tavoitteiden saavuttamista.
• Vaikutus projektisalkkuun: BSC:n avulla voidaan paremmin arvioida projektien vaikutusta koko projektisalkkuun. Projekteja voidaan arvioida sen perusteella, miten ne vaikuttavat BSC:n eri näkökulmiin, mikä helpottaa strategista päätöksentekoa siitä, mitkä projektit sisällytetään, säilytetään tai hylätään.
• Jatkuva tarkastelu ja mukauttaminen: BSC auttaa tarkastelemaan projektisalkkua jatkuvasti. Kun yrityksen strategia muuttuu tai uusia mahdollisuuksia avautuu, olemassa olevat projektit voidaan arvioida uudelleen BSC:n perusteella ja uusia projekteja voidaan lisätä salkkuun BSC:n kriteerien mukaisesti.

Tasapainotetun tuloskortin tulevaisuus projektinhallinnassa

Tasapainotettu tuloskortti on erittäin arvokas väline projektinhallinnassa, sillä se auttaa yrityksiä asettamaan strategisia tavoitteita ja mittaamaan projektien onnistumista. Vaikka BSC:n perusperiaatteet ovat ajattomia, sen tulevaisuutta leimaavat mielestämme kuitenkin innovointi ja jatkokehitys.

1. Teknologian ja data-analytiikan integrointi: Kehittyvä teknologia mahdollistaa paremman tiedonkeruun ja -analyysin. Tekoälyn, business intelligence -järjestelmien ja data-analytiikan kaltaisia teknologioita käytetään tulevaisuudessa yhä enemmän BSC:n laatimisessa, jotta projektin suorituskyvystä ja kehityssuunnista saadaan mielekästä tietoa.
2. Reaaliaikainen suorituskyvyn mittaus: Tämän ansiosta yritykset voivat milloin tahansa seurata projektin edistymistä ja nykytilaa. Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin muutoksiin ja ketterämmän projektin toteutuksen.
3. Kestävän kehityksen ja CSR:n integrointi: BSC:n tulevaisuuden projektinhallinnassa otetaan entistä voimakkaammin huomioon sosiaalisia, ympäristöllisiä ja eettisiä näkökohtia. Kestävän kehityksen ja yritysten sosiaalisen vastuun sisällyttäminen BSC:hen osoittaa yrityksen sitoutumista yhteiskuntaan.
4. Henkilökohtaiset ja mukautuvat BSC-menetelmät: BSC kehittyy myös tukemaan yksilöllisiä ja mukautettavia lähestymistapoja. Projektin tyypistä, toimialasta ja yrityksen tavoitteista riippuen BSC-konseptit voidaan tulevaisuudessa räätälöidä yksilöllisesti, jotta ne olisivat mahdollisimman merkityksellisiä ja tehokkaita.
5. Ketterien ja hybridilähestymistapojen integrointi: Ketterien menetelmien yleistyessä BSC:stä tulee entistä joustavampi ketterien lähestymistapojen integroimiseksi projektinhallintaan. Näin voi syntyä hybridilähestymistapoja, joissa BSC tarjoaa rakenteen ja linjauksen, kun taas ketterät menetelmät ohjaavat toteutusta.
6. Tekoäly päätöksenteon tukena: Tekoäly edistää yhä enemmän tietoon perustuvaa päätöksentekoa projektinhallinnassa. Tekoälyllä toimivat algoritmit voivat antaa suosituksia BSC-tietoihin perustuvia projektipäätöksiä varten.
7. BSC:n yhdistäminen muihin järjestelmiin: BSC:tä yhdistetään yhä useammin muihin järjestelmiin ja menetelmiin, kuten Design Thinkingiin tai Lean Six Sigmaan. Tämä mahdollistaa kattavan lähestymistavan projektinhallintaan, jossa yhdistyvät eri menetelmät.

Yhteenveto

Tasapainotettu tuloskortti yhdistää strategiset tavoitteet ja konkreettiset projektitulokset, mikä luo selkeän johdonmukaisuuden, läpinäkyvyyden ja tehokkaan suorituskyvyn mittaamisen ja tekee siitä arvokkaan työkalun projektinhallinnassa. Sen avulla yritykset voivat tarkastella projekteja erillisten asioiden sijaan kokonaisstrategiansa integroituna osana, mikä edistää menestystä kokonaisvaltaisesti.

Lisätietoja myPARM-projekti- ja portfolionhallintaohjelmistosta:

Haluaisitko tutustua myPARMiin demoesityksessä? Siinä tapauksessa voit varata ajan tapaamiseen vaikka samantien!