Projektinhallinnan pääperiaatteet: Conwayn laki

Mikä on Conwayn laki ja miksi se on tärkeä?

Amerikkalainen tietotekniikan tutkija Melvin Conway julkaisi huhtikuussa 1968 tietotekniikkalehti Datamationissa havaintonsa viestintärakenteen ja ohjelmistoarkkitehtuurin välisistä yhteyksistä. Siinä hän muotoili keskeisen lauseen, joka myöhemmin tuli tunnetuksi nimellä Conwayn laki:

”Any organization that designs a system (defined broadly) will produce a design whose structure is a copy of the organization’s communication structure.”

” Mikä tahansa organisaatio, joka suunnittelee järjestelmän (laajasti määriteltynä), tulee tuottamaan mallin, jonka rakenne on jäljitelmä organisaation viestintärakenteesta.”

Conwayn lain mukaan (ohjelmisto)järjestelmien rakenne kuvastaa yleensä järjestelmiä kehittävien yritysten viestintärakenteita ja organisaatiomuotoja. Toisin sanoen tapa, jolla organisaatio kommunikoi sisäisesti, vaikuttaa suoraan sen luomien järjestelmien arkkitehtuuriin.
Conwayn lain vaikutukset näkyvät monissa yrityksissä. Esimerkiksi organisaatiossa, jossa on hyvin keskitettyjä, hierarkkisia ja byrokraattisia viestintärakenteita, on taipumus kehittää ohjelmistoja, joiden arkkitehtuuri on samalla tavoin hierarkkinen ja monimutkainen. Toisaalta organisaatiolla, jolla on hajautetut, joustavammat ja yhteistyökykyisemmät viestintärakenteet, on taipumus kehittää ohjelmistoja, jotka ovat modulaarisempia ja mukautettavampia. Tämän lain vaikutukset voidaan havaita myös fuusioituvissa yrityksissä. Koska olemassa olevat järjestelmät on kehitetty alkuperäisten yritysten viestintärakenteiden ympärille ennen sulautumista, mutta sulautumisen jälkeen on kehitettävä uusia viestintärakenteita, ohjelmistojärjestelmien integroinnissa ilmenee usein vaikeuksia.
Conwayn laki viittaa alun perin ohjelmistojen kehittämiseen. Hieman kärjistäen sitä voidaan kuitenkin soveltaa myös muiden järjestelmien, rakenteiden, tuotteiden tai projektien kehitykseen. Conwayn lain havaintoja voidaan soveltaa esimerkiksi johtamisjärjestelmiin. Seuraavassa viitataan yksinkertaisuuden vuoksi yksinomaan järjestelmiin.
Conwayn laki on tärkeä, koska se osoittaa selvästi, että järjestelmien suunnittelua ei voida tarkastella irrallaan, vaan se liittyy olennaisesti organisaatiorakenteisiin. Organisaatiot voivat tämän periaatteen avulla parantaa kehitysprosessejaan mukauttamalla viestintä- ja organisaatiorakenteitaan vastaavasti. Laki on nykyään ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin. Monilla yrityksillä on edelleen klassinen rakenne tai hierarkia, jonka perusprosessit ovat peräisin ajalta, jolloin nykyaikaisia ohjelmistoja ei vielä ollut käytössä. Nykyaikaiset ohjelmistoratkaisut on kuitenkin suunnattu verkostoitumiseen ja yhteistyöhön. Perinteisten rakenteiden sijaan niiden kehittämiseen tarvitaan Conwayn lakiin perustuvia ketteriä tiimejä, joilla on kevyet ja selkeät rakenteet, ja jotka välttävät riippuvuuksia muista tiimeistä tai osa-alueista. Nämä tiimit heijastavat haluttua järjestelmärakennetta ja voivat siten edistää kevyiden, joustavien ja rakenteellisten järjestelmien kehittämistä.

Miten hyödyntää Conwayn lakia

Conwayn lain mukaan:

• Organisaatiorakenne ja ohjelmistoarkkitehtuuri ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Yritysten tulisi siis tiedostaa, että niiden sisäisellä viestinnällä ja organisoinnilla on suora vaikutus kehitettävien järjestelmien rakenteeseen. Siksi on tärkeää, että yritykset ymmärtävät tämän yhteyden ja toimivat asianmukaisesti. Yrityksen rakenteen muuttaminen voi vaikuttaa myös suoraan sen luomien järjestelmien suunnitteluun.
• Koska yrityksen viestinnän rakenne vaikuttaa koko järjestelmän arkkitehtuuriin, yritysten on optimoitava viestintäkanavansa tukeakseen tehokkaampien ja paremmin mukautettujen ohjelmistojen kehittämistä.
• Yritykset voivat hyödyntää joustavia ja ketteriä organisaatiorakenteita, jotka mahdollistavat nopeamman ja tehokkaamman viestinnän. Tämä voi auttaa kehittämään järjestelmiä, joita on helpompi ylläpitää, mukauttaa ja skaalata.
• Tapa, jolla työryhmiä organisoidaan yrityksessä, vaikuttaa suoraan järjestelmän arkkitehtuuriin. Yritysten tulisikin varmistaa, että niiden tiimit työskentelevät tehokkaasti yhdessä ja että niillä on käytössään oikeat rakenteet laadukkaiden järjestelmien kehittämiseksi.
• Organisaatioiden kehittyessä myös nykyiset järjestelmät on päivitettävä vastaamaan muuttuvia rakenteita ja vaatimuksia.

Tästä voidaan puolestaan kehittää strategioita, joiden avulla voidaan hyödyntää Conwayn lakia:

1. Monialaisen yhteistyön ja viestinnän edistäminen:

Jos yhteistyötä ja viestintää rohkaistaan eri osaamisalueita edustavien tiimien välillä, voidaan luoda vakioidumpia järjestelmiä.

2. Suunnitelman muutokset:

Kun organisaatiossa on tulossa muutoksia, on tärkeää varautua siihen, että myös nykyisiä järjestelmiä ja niiden arkkitehtuuria on mukautettava. Tiimirakenne, järjestelmärakenne ja niiden vuorovaikutussuhteet on siksi otettava huomioon muutoksia tehtäessä. Jos muutos on jo tapahtunut, yritysten olisi mukautettava järjestelmät sen mukaisesti.

3. Uusien järjestelmien käyttöönotto:

Conwayn laki tulisi ottaa huomioon myös kun uusia järjestelmiä otetaan käyttöön. Muuten voi käydä niin, että valittu järjestelmä ei sovi yrityksen viestintärakenteisiin.

4. Tiimien sopeuttaminen haluttuun järjestelmärakenteeseen:

Lisäksi yritykset voivat rakentaa tiimejä vastaamaan järjestelmän haluttuja ominaisuuksia. Tämä voi edistää halutun järjestelmän kehittämistä.

Käänteinen Conway-manööveri

Käänteinen Conwayn manööveri, eli ” reverse Conway maneuver”, on toisenlainen strategia, jolla pyritään erityisesti vaikuttamaan yrityksen ohjelmistoarkkitehtuuriin sen organisaatiorakenteen suunnittelun kautta. Toisin kuin Conwayn klassisessa laissa, jossa organisaatiorakenne vaikuttaa ohjelmistoarkkitehtuuriin, käänteisessä Conway-manööverissä organisaatiota yritetään muokata niin, että todennäköisesti syntyvä ohjelmistoarkkitehtuuri vastaa yrityksen strategisia tavoitteita ja teknisiä vaatimuksia. Tämä voi tarkoittaa, että tiimit ja osastot organisoidaan vastaamaan selkeästi määritellyistä vastuualueista tiettyjen teknisten komponenttien tai toimintojen osalta. Rakentamalla organisaatiota tällä määrätietoisella tavalla yritykset voivat varmistaa, että kehitetty ohjelmistoarkkitehtuuri vastaa paremmin nykyisiä ja tulevia vaatimuksia.
Käänteinen Conway on siis ennakoiva strategia, jolla varmistetaan, että yrityksen ohjelmistoarkkitehtuuri ei ole riippuvainen pelkästään olemassa olevasta organisaatiorakenteesta vaan että se edistää aktiivisesti yrityksen strategisten tavoitteiden ja teknisten vaatimusten saavuttamista.
Tämä saattaa kuitenkin johtaa niin sanottuun Conway-palautteeseen. Tämä ilmenee, kun olemassa oleva järjestelmäarkkitehtuuri vaikuttaa siihen, miten tiimit ja osastot kommunikoivat keskenään yrityksessä. Esimerkiksi ohjelmistot, joissa on tiiviisti toisiinsa liittyviä komponentteja, edellyttävät usein tiimien välistä tiivistä yhteistyötä ja viestintää, kun taas modulaariset ohjelmistot sallivat suuremman riippumattomuuden ja vaativat vähemmän koordinointia. Tällainen palaute voi olla esteenä organisaatiorakenteen muutoksille. Erityisesti jos on tarkoituksena toteuttaa käänteinen Conwayn manööveri, tämä reaktio voi johtaa siihen, että organisaatiomuutosten toivottu myönteinen vaikutus jää toteutumatta tai jopa huonontaa kokonaistilannetta.

Yhteenveto

Conwayn laki ja käänteinen Conway-manööveri havainnollistavat organisaatiorakenteen ja järjestelmäarkkitehtuurin välistä tiivistä yhteyttä. Ymmärtämällä nämä periaatteet yritykset voivat luoda tehokkaampia viestintäkanavia ja sovittaa paremmin yhteen järjestelmien kehittämisen ja organisaation suunnittelun. Projektinhallinnan maailmassa tämä tieto on korvaamatonta, sillä se auttaa kokoamaan ja koordinoimaan tiimejä tehokkaammin, valitsemaan sopivia projektinhallintamenetelmiä ja siten optimoimaan projektien toteutuksen.

Lisätietoja myPARM-projekti- ja portfolionhallintaohjelmistosta:

Haluaisitko tutustua myPARMiin demoesityksessä? Siinä tapauksessa voit varata ajan tapaamiseen vaikka samantien!